WISAPLYWOOD

Hautomoaltaan pohjalta kaupalliseksi maanparannusaineeksi

Artikkeli 25.3.2020 9.00 EET

AR19_soil_conditioner.jpg

UPM Plywood on kehittänyt vanerin valmistuksen sivuvirtana saatavasta hautomokuoresta uuden orgaanisen maanparannusaineen, jolla voidaan parantaa peltomaan kasvukuntoa.

Suomen maataloudessa etsitään keinoja eloperäisen aineksen lisäämiseksi pelloille. Hajoavista kasveista, eläimistä ja mikrobeista koostuva orgaaninen aines parantaa maan kasvukuntoa, mutta sen määrä pelloilla on huvennut muun muassa karjatalouden vähenemisen myötä. Peltomaaperää perinteisesti parantaneelle karjanlannalle haetaankin nyt uusia vaihtoehtoja.

Yksi tutkitusti toimiva vaihtoehto on vanerin valmistuksessa syntyvä hautomokuori. Sitä kertyy, kun vanerin raaka-aineena käytettävistä tukeista irtoaa vesihaudonnan aikana kuorta ja maa-ainesta hautomoaltaan pohjalle. UPM Plywood on tutkinut yhdessä ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Pelloksen vaneritehtailta tulevan hautomokuoren soveltuvuutta peltomaiden parantamiseen.

Yhteistyön tuloksena on kehitetty maanparannusaine, jossa hautomokuoreen on yhdistetty pH-arvoltaan suotuisaa Järvi-Suomen Voiman voimalaitoksen pohjatuhkaa. Ensimmäinen erä tuotetta tuli markkinoille viime kesänä.

”Maanparannusaineella on Ruokaviraston hyväksyntä, ja se sopii peltoviljelyyn ja viherrakentamiseen. Tuotetta voi käyttää myös luomuviljelyssä, ja sen levittäminen pellolle käy vaivattomasti tavallisella kuivalannan levittimellä”, UPM Plywoodin ympäristöpäällikkö Sanna Kontinen kertoo.

Peltokokeiden tulokset rohkaisevia

Hautomokuoren soveltuvuus maanparannusaineeksi on todennettu ProAgrian ja Luken yhteishankkeessa Etelä-Savossa. Alueen pellot ovat pääosin karkeaa kivennäismaata, jolta eloperäisen aineksen on viljavuustutkimuksissa havaittu häviävän.

”UPM tarjosi viljelijöiden käyttöön erän hautomokuorta. Me halusimme selvittää, miten se soveltuisi orgaanisen aineksen lisäämiseen pelloilla”, ProAgrian kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Riitta Savikurki kertoo.

AR19_soil_conditioner2.jpg

Kuivattua, seulottua ja murskattua hautomokuorta levitettiin vuosina 2017 ja 2018 kahden ristiinalaisen tilan pelloille. Samaan aikaan Luken Karilan tutkimuspellolla kokeiltiin erilaisia hautomokuoren, pohjatuhkan ja Voikosken kaasutehtaalta sivuvirtana saatavan kuonakalkin seoksia. Vuonna 2018 kokeiluun liittyi myös luomuviljelytila Mäntyharjusta.

Hankkeen aikana seurattiin, miten hautomokuoren lisääminen vaikutti viljasatoon.

”Satojen määrissä tai laadussa ei havaittu mitään normaalista poikkeavaa. Orgaanisen aineksen lisääminen näkyy pitkällä aikavälillä maaperän parantuneena ravinteiden pidätyskykynä ja kuohkeutena”, Savikurki arvioi. ”Tuotetta voi ehdottomasti suositella maanparannusaineeksi ja keinoksi lisätä peltojen multavuutta erityisesti karkeilla kivennäismailla. Biopohjaisena tuotteena siinä ei myöskään ole haitta-aineita.”

Tehokkaampaa hiilensidontaa?

Hautomokuori voi maanparannusaineena edistää myös maatalousmaiden hiilensidontaa, joka on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Kuori koostuu pääosin selluloosasta ja sen sisältämästä hiilestä, joten sen lisääminen maaperään merkitsee käytännössä hiilen sitomista.

”Lisäksi keskeistä on, että maaperän ravinnepitoisuuden ja toimintakyvyn parantuessa kasvien juuriston ja maanpäällisen sadon kasvu lisääntyy, jolloin hiilen sidonta ilmakehästä tehostuu. Orgaanista ainesta lisättäessä on toki huolehdittava, että maaperässä ja kasveilla on riittävästi typpeä saatavilla karjanlannan, biokaasulaitosten mädätteiden tai lannoitteiden muodossa”, Luken tutkija Päivi Kurki sanoo.

Kurjen mielestä hautomokuoresta kehitetyn maanparannusaineen mahdollisuuksia kannattaisikin tarkastella myös maatalouden ilmastovaikutusten näkökulmasta. ”Paikallisten sivuvirtojen hyödyntämisellä on merkitystä, kun haetaan yhdessä ratkaisuja ruoantuotannon resurssitehokkuuden kasvattamiseen.”

Yhteistyön tulos

Kaikki UPM Pelloksen tehtailla kerättävä hautomokuori ei pohjatuhkan riittävyyden vuoksi mene maanparannusaineeksi, vaan sitä hyödynnetään myös katemateriaalina maisemoinnissa. UPM:n vaneritehtailla kierrätetään jo kaikki syntyvät jätejakeet. Hautomokuorelle on pitkään etsitty jatkokäyttömahdollisuuksia, joista maanparannusaine on selvästi kustannustehokkain vaihtoehto.

Hyvien tulosten taustalla on tutkimusyhteistyön lisäksi myös sopivat valmistus- ja jakelukumppanit. 

”Tämä hanke on mielestäni loistava esimerkki siitä, miten hankalillekin jakeille voidaan pitkäjänteisellä ja laaja-alaisella yhteistyöllä löytää hyötykäyttökohteita”, Kontinen sanoo. ”Myös lainsäädännön ja asenteiden kehittyminen kiertotaloudelle myönteiseen suuntaan ovat osaltaan tehneet tämän mahdolliseksi.”

 

Teksti: Janne Suokas