UPM:n Suomen vaneritehtailla ei käytännössä synny kaatopaikkajätettä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tehtaalla syntyvä jäte käytetään joko raaka-aineena tai energiana. Näin on ollut jo kahden vuoden ajan.
UPM Plywoodin ympäristöpäällikkö Sanna Kontisen mukaan yhtiön tavoitteena on päästä samaan tilanteeseen kaikilla tehtailla vuoteen 2030 mennessä.
”Tavoitteena on päästä koko UPM:n tasolla täyteen kaatopaikkajätteettömyyteen. Kierrättäminen ei ole iso vaiva, kun siitä muodostuu osa rutiineja”, Kontinen sanoo.
Suomen tehtaat ovat kierrätyksen edelläkävijöitä, ja Viron UPM Otepään tehdas on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä kaatopaikkajätteettömyyden saavuttamiseksi. Venäjällä sijaitseva UPM Chudovon tehdas hakee myös jätteen hyötykäyttökohteita aktiivisesti, mutta haasteena on paikallisten hyötykäyttökohteiden puute.
Kierrätyksen tehostaminen ja pyrkimys kaatopaikkajätteettömyyteen on yksi osa ympäristövastuutamme.
Kierrätys säästää neitseellisiä raaka-aineita
Asiakkaiden toiveiden lisäksi kierrätystä ohjaa Suomen jätelainsäädäntö ja siinä määritetty jätehierarkia. Lain mukaan on pyrittävä ensisijaisesti ehkäisemään jätteen syntymistä. Mikäli jätettä kuitenkin syntyy, eikä sitä pystytä käyttämään uudelleen, pyritään se hyödyntämään aineena. Esimerkiksi käytetyt pakkausmateriaalit voi kierrättää pahvin tai muovin keräykseen, jolloin niitä käytetään uudelleen raaka-aineena.
Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, se hyödynnetään energiana. Lajitelluista jakeista saa hyvälaatuista polttoainetta, jolloin fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän. Jätteiden massapoltto energiaksi on vasta viimeinen vaihtoehto.
Jätteenkäsittely kehittyy, jopa hiekkainen kuori kelpaa
Kun tuotannon sivuvirrat on otettu hyötykäyttöön, syntyy tehtaissa samantyyppisiä kierrätysjakeita kuin kotitalouksissakin. Puhdas paperi ja pahvi kerätään jatkokäyttöön, polttokelpoinen jäte lajitellaan energiajätteeseen. Metallille, biojätteelle ja vaarallisille jätteille on omat erilliskeräyksensä. Puhdas puujäte murskataan ja käytetään tehtaiden energiantuotannossa.
”Muutamilla tehtailla puhdas pakkausmuovi kerätään jo erikseen ja toimitetaan materiaalihyötykäyttöön. Tämä on hyvä esimerkki jätehuollon jatkuvasta parantamisesta”, Kontinen toteaa.
Jätteiden kierrätys ja energiakäyttö on lisääntynyt valtavasti parissa vuosikymmenessä. Muutenkin alalla on otettu jättiharppauksia. Kontisen mukaan aikaisempaa sallivampi suhtautuminen kierrätykseen, tekniikan kehittyminen ja muutokset lainsäädännössä ovat tehneet kaatopaikkajätteettömyyden mahdolliseksi.
”Aiemmin hautomoaltaan ja tukkikentän hiekkaista kuorijätettä ei pystytty hyödyntämään. Nyt esikäsittelemme hiekkaisen kuoren murskaamalla, jonka jälkeen murskattu kuori voidaan hyödyntää katemateriaalina maisemoinnissa tai esimerkiksi orgaanisen aineksen lisääjänä pelloilla”, Kontinen kertoo.
Esimerkiksi voimalaitosten tuhkaa käytetään UPM:n metsäautoteiden pohjissa tai metsä- ja peltolannoitteena.
Pakkausmateriaalien minimointi helpottaa asiakastakin
Pakkaaminen ja pakkausmuovin kerääminen vaatii jatkuvaa kehittämistä. Muovilaadun valinnalla voi vaikuttaa siihen, syntyykö kierrätettävää vai poltettavaa materiaalia. Joillain tehtailla muovi lähtee jatkokäyttöön. Kontisen mukaan muovia ei kuitenkaan kannata kuljettaa pitkiä matkoja jatkojalostukseen, jos siitä syntyy enemmän päästöjä kuin hyötyjä.
”Pakkausmateriaalien minimointi vähentää vaivaa myös asiakkaiden tiloissa”, Kontinen muistuttaa.
Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen UPM Plywoodin tehtailla säästää sekä luontoa että kustannuksia. Lue lisää toimintamme vastuullisuudesta osoitteessa www.responsibilitymadeeasy.fi.
Teksti: Anu Ritvanen