Maailmanlaajuinen koronapandemia on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen monin tavoin niin töissä kuin vapaa-ajalla. Suomessa metsien monikäyttö elää nyt uutta vaihetta, kun ihmiset etsivät turvallisia ajankäyttötapoja. Metsissä on hyvä pitää sosiaalista etäisyyttä, ja virkistäytyä samalla luonnossa esimerkiksi marjastuksen ja sienestyksen parissa.
Suomalaisten suhde luontoon on entisestäänkin ollut läheinen. Ja monelle meistä luonto on yhtä kuin metsä. Metsästä on ammennettu niin henkistä, fyysistä kuin taloudellistakin hyvinvointia monessa muodossa. Pandemiavuonna metsien henkinen ja fyysinen merkitys on korostunut entisestään.
Suomessa alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisten luontosuhde on entisestäänkin vahvistunut. Koronapandemialla on tässä oma osuutensa. Ihmiset hakivat turvallista sosiaalista etäisyyttä ja mielenrauhaa metsistä niin innokkaasti, että Etelä-Suomen suosituimmat kansallispuistot ja virkistysmaastot ruuhkautuivat keväällä!
Tutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana. Yli puolet vastaajista on lisännyt luonnossa liikkumista koronakevään aikana. Suurin osa on viettänyt enemmän aikaa luonnossa ja myös luonnon ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Koronan vaikutukset luontosuhteet näkyvät vahvimmin alle 25-vuotiailla. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla. Siihen onkin monta hyvää syytä.
Marjat ja sienet lisäävät metsän vetovoimaa
Suomessa hyvä marja- ja sienivuosi houkuttaa liikkumisen lisäksi nyt luontoon, sillä sienisatokin näyttää runsaalta monen niukan syksyn jälkeen. Suomen metsät pursuavat sieniä ja marjoja, se on tullut selväksi urbaanimmallekin suomalaiselle. Sosiaalisen median päivityksissä on vilissyt kuvia marja- ja sienisaaliista sekä retkeilevistä perheistä. Loppukesästä esiteltiin mustikka- ja vadelmasatoa, nyt syksystä ämpärit täyttyvät terhakoista tateista, kullankeltaisista kantarelleista ja punaposkisista puolukoista.
Eivätkä asialla ole vain omia ja aikuisten lastensa pakastimia täyttävät isovanhemmat, vaan myös nuoremmat ikäpolvet ovat löytäneet tiensä metsään. Muun muassa satunnaiset saalistajat, kuten himolenkkeilijät, näyttävät keskeyttäneen hetkeksi sisäisen kilvoittelunsa eteen ponnahtaneen itiöemäaarteen kohdatessaan. Aikaa on irronnut niin sienien poimimiseen kuin saaliin kuvaamiseen ja jakamiseen, somessa.
Metsien monikäyttö onkin Suomessa helppoa, koska jokamiehenoikeudet sallivat niin marjastuksen, sienestyksen ulkoilun kuin retkeilynkin yöpymistä myöten – suojeltuja alueita lukuun ottamatta. Isolle osalle suomalaisia on luontevinta hakea sosiaalista etäisyyttä ja välttää tartuntariskiä menemällä metsään yksin tai vain läheisten kanssa. Kun liikunnan ilon ja hyvän mielen lisäksi tuliaisina on vielä metsän antimia, niin on tässä poikkeustilanteessa jotain hyvääkin. Metsien monikäytön lisääntyminen on yksi niistä.
Teksti: Anu Ritvanen
Lähde: syke.fi