Ainutlaatuinen koivuvaneri suojaa maakaasukuljetuksia

20.12.2018 0.00 EET

WISA-LNG.jpg

Maailman energiantarve kasvaa jatkuvasti. Yksi vastaus päästöttömämpään energiantuotantoon on nesteytetty maakaasu (LNG). Jotta vähäpäästöistä maakaasua saadaan kuljetettua maailman merillä turvallisesti, luja ja kestävä koivuvaneri suojaa kaasutankkereiden runkoja vaihtelevissa meriveden lämpötilaolosuhteissa.

Maailman merillä seilaa lähes 450 nesteytettyä maakaasua (LNG) kuljettavaa säiliöalusta, joiden avulla vähäpäästöistä maakaasua voidaan toimittaa paikkoihin, joihin putkiverkosto ei ylety. Maakaasun käyttö lisääntyy maailmalla jatkuvasti ja LNG:n käyttömäärän uskotaan nousevan putkikaasun tasolle lähivuosina.

Jotta maakaasua voidaan kuljettaa säiliöaluksilla järkevästi, maakaasu nesteytetään kuljetusten ajaksi jäähdyttämällä se 163 celsiusasteeseen. Prosessissa maakaasu tiivistyy 600-kertaisesti.

Jotta nesteytetty maakaasu saadaan pysymään merikuljetuksen aikana -163 celsiusasteessa vaihtelevissa lämpötilaolosuhteissa, säiliöiden rungot eristetään koivuvanerista tai teräksestä valmistettujen eristekomponenttien avulla. UPM on maailman suurin säiliöaluksiin tarkoitetun koivuvanerin toimittaja.

2500 kuutiota vaneria

LNG-vanerin valmistaminen on tiukasti sertifioitu ja UPM:n lisäksi LNG-vaneria valmistaa muutama muu toimija koko maailmassa. UPM Plywoodin aluemyyntijohtaja Mikko Iso-Kuuselan mukaan tuotteelta vaaditaan paljon, koska olosuhteet, joihin vanerieriste toimitetaan ovat vaativat. Kuusela kertoo, että koivun parhaisiin ominai­suuksiin kuuluu lujuuden lisäksi se, että se pitää erittäin hyvin mittansa, vaikka lämpötilaolosuhteet vaihtelevat ympärillä suuresti.

UPM valmistaa LNG-vaneria neljässä tehtaassaan: Joensuussa, Jyväskylässä, Chudovossa Venäjällä sekä Otepäässä Virossa. Jokainen tehdas hyödyntää LNG-vanerin valmistami­sessa lähiseudun koivutukkeja.

Joensuun vaneritehtaan johtaja Kimmo Wilska kertoo, että yhden säiliöaluksen vanerieristekompo­nentteihin menee noin 2500 kuutiota koivuvaneria. ”Yhden säiliöaluksen vanerikompo­nenttien rakentaminen kestää noin kuukauden”, Wilska kertoo.

LNG:n käyttö jatkaa kasvuaan

Kostama kertoo, että LNG:n käyt­tömäärien lisääntymisen myötä myös uusia LNG-terminaaleja on suunniteltu ja rakennettu kiihty­vällä tahdilla. ”Kasvusta kertoo hyvin myös se, että vuonna 2017 valmiina oli 114 terminaalia, ja samaan aikaan rakenteilla oli 18 ja suunnitteilla 9 terminaalia. Kaikki Suomen kolme LNG-terminaalihanketta ovat olleet käynnissä viimeisen viiden vuoden aikana”, Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama kertoo.

LNG:n käyttö on jatkuvassa kasvussa ympäri maailmaa. Erityisen voimakasta kasvu on Aasiassa, jonka osuus LNG-kaupasta viime vuonna oli 70 prosenttia. Aasian maista kasvu on nopeinta Japanissa, Etelä-Koreassa sekä Kiinassa.

Kohti päästötöntä energiankäyttöä

Kostama kertoo, että vaikka ympä­ristöasioita on otettu huomioon jo vuosia, maailmassa käytettävistä polt­toaineista 82–83 prosenttia on edel­leen fossiilisia.

Maakaasu on sekä öljyä että kivi­hiiltä huomattavasti parempi vaihto­ehto, mutta täysin päästötön vaihto­ehto se ei ole. ”Vaikka maakaasussa ei ole hiukkas- eikä rikkipäästöjä ja myös typpipäästöt osataan hallita, hiilidiok­sidipäästöjä siinä kuitenkin on, vaik­kakin merkittävästi vähemmän kuin perinteisemmissä energianlähteissä”, Kostama kertoo.

Kostama uskoo, että horisontissa siintävät täysin päästöttömät energiavaihtoehdot. ”Vaikka tässä puhutaan useiden kymmenien vuosien aikajänteestä, uskon että se aika on tulossa”.

 

Teksti: Satu Peltola

Kuva: UPM