Kun puu on vastaanotettu ja haudottu, alkaa vanerin valmistuksen ensimmäinen työvaihe tehtaalla: viilun sorvaus. UPM Plywoodin Pelloksen vaneritehtaalla puun sorvauksesta vastaa jo 25 vuoden kokemuksella Pasi Sutela yhdessä muun sorviosaston eli teroittajan, märkäleikkaajan ja vuorottajan kanssa.
Mikkelin Ristiinassa sijaitseva vaneritehdas on Euroopan suurin ja tuottaa WISA-kuusivanereita pääasiassa rakennusteollisuuden käyttöön Keski-Euroopassa, Iso-Britanniassa ja Pohjoismaissa.
Pasi valvoo puun saapumista, kuorintaa, katkaisua sekä tietysti itse sorvausta. Käytännössä sorvauksen hoitaa nykyaikainen automaattikone. Kun sorvi on käynnissä, sitä on valvottava herkeämättä: 12-tuntisten työvuorojen aikana saa toden totta pysyä valppaana, sillä puuta kulkee sorvin läpi hurjalla 300 metrin minuuttivauhdilla. Vaikka sorvari pystyy seuraamaan monitoreiltaan työnkulkua ja reagoimaan mahdollisiin häiriöihin nopeasti, välillä työ saatetaan joutua keskeyttämään esimerkiksi viilumyttyjen äkillisen muodostumisen vuoksi.
Sen lisäksi, että tehokkaan sorvauksen avulla saadaan puusta mahdollisimman paljon vaneriin tarvittavaa kallisarvoista raaka-ainetta eli viilua, sorvauksella pystytään vaikuttamaan viilun lujuuteen ja sileyteen. Sorvauksen merkitys viilun laadun kannalta on siis merkittävä. ”Viilun on oltava laadukasta ja vahvaa, että se kestää jatkokäsittelyä. Lujuuteen voidaan vaikuttaa terien terävyydellä - ajettaessa puuta teräasetteiden on myös oltava kohdallaan”, Pasi kertoo.
Sorvauksen päätteeksi viilumatto menee märkäleikkuriin, jossa se leikataan tietyn kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit lajitellaan pinkkoihin, josta ne menevät märkävarastoon – ja sieltä kuivureihin.
Uusi Behind the scenes -juttusarjamme esittelee UPM Plywoodilla työskenteleviä ihmisiä ja tarjoaa kurkistuksen nykyaikaiseen vanerin valmistukseen.